maanantai 28. maaliskuuta 2011
torstai 24. maaliskuuta 2011
Tänään.
Minulla on perhosia vatsassa, kylmät jalat ja sydämen ohjattava päivä edessä.
Illalla päästän perhoset pois, mutta siihen asti pidän suuni tiukasti kiinni!
tiistai 22. maaliskuuta 2011
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Uusi sisustus
Huoneeni toinen puoli näyttää tällä hetkeltä tältä:
(vasemmalla ovi oikealla ikkunat)
Ja piakkoin sen pitäisi alkaa näyttää tältä:(oikalla ovi ja vasemmalla ikkunat, alempi kuva äärimmäisestä oikean nurkan syvennöksestä)
Olen siis jo siivonnut, laittanut tavaraa roskiin (hurjia määriä), siirtänyt sängyn ja hyllykön (keskelle huonetta) ja tänään hankin kattovalaisimen (ei vastaa kuvassa olevaa) ja vihreän lasimaljan.
Kun tilipäivä tulee haemme Vanhasta Edvartista pukeutumis tuolin ja Lattiakirppikseltä löhöilytuolin.
Olen päättänyt rakentaa syvennöksen verhon vanhasta purjeesta.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Tahalleen vahingossa.
sitten tälläinen joka rikkoo täysin tunnelman, mutta näyttelyä varten pitää kysyä mielipidettä että mikä näistä kahdeksasta ovat parhaita. Kolmesta kuuden ryhmää ajattelin. Ehkä kaksi kolmen ryhmää. Anyway!
Mitenköhän varvas lentää.
Mitäpä jos hiekka karkaa sormien välistä.
Mitäpä jos sitä jää vain vähän kämmenelle.
Silloin sitä katselee tyytyväisyyttään,
aikansa.
torstai 10. maaliskuuta 2011
Niitä näitä hiiren päitä.
He tulivat kertomaan, että jää on murtunut ja uusinut rantakivikon.
Uudelleenjärjestäytyminen voi alkaa sellaisenaan kuin sen tulisikin olla.
"Edes ankkurit eivät tänä keväänä pidä"
"Unohda siis raskas kuoresi ja tule kanssamme jäälle leikkimään"
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Tänään suutelin itseäni kolmesti.
Hänen maailmankatsomuksensa herätti minut talviunestani. Kosket päästettiin irti, villiintymään ja siveltimeni kahleet kaikkosivat kuin olisivat aina odottaneet tätä hetkeä tietäen mitä tehdä. Muste levittyy paperille muodostaen lammikoita joista kiteytyy runollisen kauniita rivejä.
Paperini on peilini ja kynäni silmäni.
Piirretään yhdessä!
Lauletaan äänellä!
Kuinka olenkaan kaivannut havahtumista.
Jokaisella viivalla on tarina, jokaisella sanalla merkitys.
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Piditkö sinä uudenvuoden lupauksesi?
Pidän itsestäni juuri tälläisenä. Ihmisenä joka tahtoo nähdä itsensä kauniina ja muutkin. Ihmisenä jolla on parantamisen varaa, mutta ei kiirettä asioiden saavuttamiseen. Ihmisenä joka ei sano mitään jos ei ole enemmän hyvää sanottavaa kuin pahaa. Ihmisenä joka unohtaa ruoasta mausteet, mutta lisää ne jälkeenpäin. Ihmisenä joka opettelee ottamaan kritiikkiä vastaan ahdistumatta ja opettelee itsekkin kritisoimaan muiden maailman näkemystä ja silmää. Ihmisenä joka ei edes tiedä kuinka laaja maailma on, mutta on nähnyt rajan toiselle puolelle.
Vähemmän arvostelua ja ilkeitä ajatuksia, enemmän lämpöä ja hiljaisuutta hitaissa hetkissä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)