Ite ärsyän tuota hätäsyyttä, mutta ite on ollu vielä niin nuori kaikkeen ja vihiriä, etten tiiä onko mun kans kannattanu alakaa vakavasti, ehkä vieläkään. Ja onko vakavuus sitte sitä että eletään niin pitkään yhestä kuin tuntuu hyvältä. Tarviiko niitä vakuuksia jos tuntuu hyvältä olla?

Henkilökuvia

Mustetahroja.

Hain tänään pyykit kuivumasta ja poika pilkkoi puita maksusta. Siivosin ja poltin roskat.

Avasin verhot pilvien läpitunkevalle valolle. Naapurissa ei näy ketään.

Istuin juuri pedatulle sängylle ja sivelin paljaan reiteni painaumia. 'miten minusta tulikin tälläinen'

Haaveilen musteesta laukussani.

Tehtävää.

Kungingattaren toinen tuleminen.

Sinä kesänä omenat putosivat puusta ja tyttösi hiukset hulmusivat aavikolla.

Alexander In Paris

musiikkia

Liitottelujen Päivä.

Pojasta isänsä kaltainen.

Minne rakkauden siivelöimät perhoset menevät iltaisin?

Tänään.

Minulla on perhosia vatsassa, kylmät jalat ja sydämen ohjattava päivä edessä.

Illalla päästän perhoset pois, mutta siihen asti pidän suuni tiukasti kiinni!

Väriteemoja.

Häntä ei ole koskaan suudeltu.

Pieniä käytännönratkaisuja.

Oho, luulin että oli kesä.

Aurinko pakotti ylös kuudelta.

Ruusuisia unia rusettien kera.

Närhi ja minä.

Uusi sisustus

Huoneeni toinen puoli näyttää tällä hetkeltä tältä:

(vasemmalla ovi oikealla ikkunat)

Ja piakkoin sen pitäisi alkaa näyttää tältä:

(oikalla ovi ja vasemmalla ikkunat, alempi kuva äärimmäisestä oikean nurkan syvennöksestä)

Olen siis jo siivonnut, laittanut tavaraa roskiin (hurjia määriä), siirtänyt sängyn ja hyllykön (keskelle huonetta) ja tänään hankin kattovalaisimen (ei vastaa kuvassa olevaa) ja vihreän lasimaljan.

Kun tilipäivä tulee haemme Vanhasta Edvartista pukeutumis tuolin ja Lattiakirppikseltä löhöilytuolin.

Olen päättänyt rakentaa syvennöksen verhon vanhasta purjeesta.

Tahalleen vahingossa.

sitten tälläinen joka rikkoo täysin tunnelman, mutta näyttelyä varten pitää kysyä mielipidettä että mikä näistä kahdeksasta ovat parhaita. Kolmesta kuuden ryhmää ajattelin. Ehkä kaksi kolmen ryhmää. Anyway!

"Jako kahteen", sarjasta "Kiikkumisen salat"

Mitenköhän varvas lentää.

Mitäpä jos hiekka karkaa sormien välistä.

Mitäpä jos sitä jää vain vähän kämmenelle.

Silloin sitä katselee tyytyväisyyttään,

aikansa.

Niitä näitä hiiren päitä.

He tulivat kertomaan, että jää on murtunut ja uusinut rantakivikon.

Uudelleenjärjestäytyminen voi alkaa sellaisenaan kuin sen tulisikin olla.

"Edes ankkurit eivät tänä keväänä pidä"

"Unohda siis raskas kuoresi ja tule kanssamme jäälle leikkimään"

Tänään suutelin itseäni kolmesti.

Hänen maailmankatsomuksensa herätti minut talviunestani. Kosket päästettiin irti, villiintymään ja siveltimeni kahleet kaikkosivat kuin olisivat aina odottaneet tätä hetkeä tietäen mitä tehdä. Muste levittyy paperille muodostaen lammikoita joista kiteytyy runollisen kauniita rivejä.

Paperini on peilini ja kynäni silmäni.

Piirretään yhdessä!

Lauletaan äänellä!

Kuinka olenkaan kaivannut havahtumista.

Jokaisella viivalla on tarina, jokaisella sanalla merkitys.

lyijykynällä

PARATIISILINTU

Piditkö sinä uudenvuoden lupauksesi?

Pidän itsestäni juuri tälläisenä. Ihmisenä joka tahtoo nähdä itsensä kauniina ja muutkin. Ihmisenä jolla on parantamisen varaa, mutta ei kiirettä asioiden saavuttamiseen. Ihmisenä joka ei sano mitään jos ei ole enemmän hyvää sanottavaa kuin pahaa. Ihmisenä joka unohtaa ruoasta mausteet, mutta lisää ne jälkeenpäin. Ihmisenä joka opettelee ottamaan kritiikkiä vastaan ahdistumatta ja opettelee itsekkin kritisoimaan muiden maailman näkemystä ja silmää. Ihmisenä joka ei edes tiedä kuinka laaja maailma on, mutta on nähnyt rajan toiselle puolelle.

Vähemmän arvostelua ja ilkeitä ajatuksia, enemmän lämpöä ja hiljaisuutta hitaissa hetkissä.

ensimmäinen